Siirry pääsisältöön

Se mihin keskittyy lisääntyy

Välillä onni tulee sinisissä kuorissa :)

Välillä ei meinaa millään jaksaa ajatella positiivisesti. Sitten kun ei ole tehnyt niin hetkeen, on tilassa missä on paha olla. Tie "takaisin" on onneksi olemassa ja matka lyhyt kun tietää ajoissa perääntyä polulta mikä on jo nähty. Se polku ei toisi mitään uutta saati jännittävää. Täytyy pysähtyä hetkeksi ja tehdä "oikein" eli keskittyä hyvään. Sitä on kaikkialla. 



"Murehtiminen ei poista huomisen huolia, 
vaan se vie tämän päivän voimat"
-Corrie Ten Boom



Tiedostan varsin hyvin tämän haastavan ajan sen kaikessa raadollisuudessaan. Vain katsomalla eteenpäin, pysyn tiellä. Se mihin keskittyy, lisääntyy. Nyt jos koskaan on se hetki kun pitää keskittyä hyvään. Nyt oma hyvä on myös läheisen hyvä. Huolehditaan siis omasta ja läheisten hyvinvoinnista. Nyt on juuri oikea aika pysähtyä tähän hetkeen. Hyvinvointi on oma tavoitteeni. Välillä mennään eteenpäin, välillä otetaan askeleita sivuun ja taaksepäin. Se kaikki on elämää. Haaveilen ja suunnittelen, katson missä olen ja pohdin mihin olen menossa. Se tuo minulle hyvinvointia. Toivottavasti tämä hyvinvoinnin matkani tuo sitä läheisillenikin. 

Hyvinvointi on minulle valintoja. Tällä viikolla myös fyysinen hyvinvointi on saanut pitkästä aikaa huomiotani. Henkisellä puolella olen silti edelleen sitoutuneempi harjoitteluun, vaikka se ei kaloreita samaan tapaan kulutakaan. Itsetutkiskelu ja sen myötä tapahtuva kasvu avaavat alati uusia mahdollisuuksia itsen kehittämiseen entisestään. Välillä matkantekoa voisi kuvata intervalli-tyyppiseksi etenemiseksi. Ja juuri nyt minulla vaikuttaisikin olevan tämäntyyppinen harjoittelukausi menossa. Minulle tämä sopii. Peruskuntokauteni tähtää näihin tuottoisiin hetkiin.

Yritän nyt järjestää harjoitusohjelmani niin että lajit "liikunta" ja "ajattelu" järjestäytyisivät jouhevasti toisiaan tukevaksi jatkumoksi. Opintomatkallani pääaineeni on hyvinvointi ja sivuaineeksi olen ottanut työhyvinvoinnin. Hyvinvointi on valtavan laaja käsite ja juuri siksi niin äärettömän tärkeä. Monenlaisilla pienillä arjen teoilla kukin voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Pitää olla rohkea ja tehdä valintoja ja tavoitella hyvää. Hyvä olo tarttuu ja kaikki voittaa! Tahtoisin tukea ihmisiä löytämään itselleen keinot tai menetelmät joiden kautta ajattelu helpottuu. Eniten kun meitä kuormittaa juuri tunne. 

Paitsi henkisen pääoman kasvattaminen, myös osaamisen kehittäminen ja lisääminen on minulla hyvinvoinnin edellytyksiä. Kyllästyn, jos juutun paikoilleni. Olen onnekas, pääsen opiskelemaan menetelmää mikä on todettu erinomaiseksi nimenomaan tunnepitoisen stressin purussa. Menetelmä on EFT-naputtelu. Kun olen päässyt menetelmään kiinni, opetan sitä edelleen töissä ja toivottavasti joku saa menetelmän kautta lisättyä omaa hyvinvointiaan. Toivottavasti voin jakaa tämän taidon myös läheisilleni! Jahka pääsen kunnolla jyvälle ja "opinnoissani" hiukan eteenpäin niin kirjoitan siitäkin matkasta!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Olipa kerran ajatus...

Olen aina ollut pohdiskelija. Lukiossa parasta oli äidinkielen tunnit missä piti kirjoittaa kuvasta. Oli aivan uskomattoman palkitsevaa oivaltaa erilaisia lähestymiskulmia, tulkintoja, aina uudelleen ja uudelleen samasta kuvasta. Myöhemmin ammattiopinnoissani nautin monien vihaamista itse arvioinneista. Mitä tein? Millainen vastaanotto oli? Missä onnistuin? Missä jäi petrattavaa? Miten voisin toimia toisin? Miten paikka, välineet, olemukseni, eleeni mahdollisesti vaikuttivat lopputulokseen? Kirjoitin tätä sivu tolkulla!   Sitten tuli ruuhkavuodet ja rutiinit. Jäi pohdiskelu ja itsensä toteuttaminen. Ei tarvitsisi jäädä, mutta niin minulle kävi. Niin minä huomaamattani valitsin. Haasteet elämässä sysäsivät minut tälle syvemmälle itsetutkiskelun tielle uudelleen jokin aika sitten.   Yhtäkkiä minulla oli jälleen aikaa ja ajatukseni! Materiaalia saan siihen tahtiin työstettäväksi että kapasiteetti korvien välissä ei enää riitä.  Jo kauan sitten olin kylvänyt pienen...

Välitilinpäätös

  Vuosi edellisestä postauksesta ja onkin ollut varsinainen vuosi! Hassua että juuri kulunut vuosi on jäänyt dokumentoimatta!  Kuluneen vuoden merkittävin askel oli anteeksiantaminen. Ymmärrys siitä, että anteeksiantaminen ei edellytä ikävien tapahtumien hyväksymistä, vapautti minut voimakkaasta vihasta. Valtava painolasti putosi harteilta ja ympäristö on varmasti ollut enemmän ja vähemmän ihmeissään. Suhtautumiseni minua satuttaneisiin ihmisiin on muuttunut merkittävästi.  Aiemmin elämäni pyöri vihan ympärillä. Tunne rajoitti ajatteluani, ajattelu toimintaani ja huonosti valittu toiminta ja ajatukset pitivät minut kaukana unelmista ja paremmasta elämästä. Tunne on jotain mikä syntyy minussa ja mitä minä pidin elossa ruokkimalla sitä negatiivisella huomiolla. Tahdoin eroon tunteesta, mutta pidin kiinni valitsemistani toimintamalleista. Sama toiminta = Sama tulos. Ajatusten oravanpyörä oli valmis. Kun vihdoin päätin toimia aiemmasta poiketen, eri tavalla, alkoi syntyä toiv...