Hirveän helposti sitä myy itselleen ajatuksen siitä "...kaikki muut..." tai "...aina minulle...". Sitä saa helposti portin auki itsensä näivettämiseen kun siirtää huomion itsestä johonkin toiseen. "Mikä ei tapa se vahvistaa". Haasteisiin pitää tarttua rohkeasti ja ennakkoluulottomasti! Siispä ensin katse siihen mitä toisella on paremmin kuin minulla? Valmis! Ei se muuta tarvitse, kyllä se jo tuolla käynnistyy, itsensä pienentäminen. Sitten kun portti on auki niin vain taivas on rajana surkuttelulle. Tai sitten se päätyy siihen ettei kiinnosta vähääkään mikä ei mielestäni ole hyvä sekään, edellytyksiä muutoksen mahdollisuudelle ei synny. Lopulta kukaan ei toisen arjesta kuitenkaan tiedä. Ja mikä tärkeintä, tunnistaako sitä aina omaansakaan?
Kävin eilen kävelyllä ja kuvasin oheiset sinivuokot. Mieli puski pintaan kaikkia kurjia ajatuksia (tässä on edelleen yksi minun vahvuuksista, onneksi on jo taito tunnistaa ne), mutta havahduin silti kaikenlaiseen ympäröivään hyvään. Taas kerran kokosin itseni, käänsin kurssia ja yritän elää itse "kuten opetan".
Nautin pitkästä lenkistä, lämmitin saunan, hemmottelin hipiääni kuorinnalla ja naamiolla. Saunasta tullessa katselin ympärilleni kaikkea sitä missä elän. Niin paljon on hyvää. Niin moni asia on hyvin. Hyväksyn kaikenlaiset tunteet ja olen kiitollinen että voin kuitenkin iloita niin paljosta.
Aloittaessani kirjoittamaan tätä tuoksuttelin öljyjä, ikään kuin vahvistamaan sitä tunnetta minkä eilen tavoitin, saavuttaakseni tuon tunteen myös tässä hetkessä, kun se taas oli livetä ihan huomaamatta.
![]() |
| Tuoksuista tunne-puolelle tukea. YL <3 |
Vuodenvaihteessa olen ottanut tavaksi pohtia kulunutta vuotta, että "Miten meni niin kuin omasta mielestä?" ;) No ei, ihan vaan positiivisena välitilinpäätöksenä ja uusia tavoitteita asettaakseni. Teen usein myös unelmakartan toiveista, haaveista, unelmista. Tämän vuoden unelmakarttani on paraatipaikalla olohuoneessa, josta voin sitä vilkaista mennen tullen ja ikään kuin manifestoin itselleni kaikkea hyvää.
Sokea menestykselle. Onnistumisen kokemuksia saa monenlaisista asioista eikä niiden tarvitse olla suuria tai kalliita. Moni onnistuminen edellyttää yhtä pinnistystä, uskallusta, heittäytymistä, kokeilemista... Katselin eilen Instagramiin lataamiani kuvia. Tajusin että elämme vasta huhtikuuta ja jo monenlaisia uusia juttuja olen kokeillut. Olen onnistunut saavuttamaan hyvää monella tavalla sekä henkisesti että fyysisesti. Ajattelen että olen menestynyt! Olen muuttanut tänä vuonna jo monta "sitkun"-asiaa "nytkun"-asiaksi! Olen tehnyt uunijuustoa ja käynyt avannossa sekä geokätköilemässä. Olen ilmoittautunut melontakurssille. Myös työn saralla puhaltaa tuoreita tuulia. Olen onnistunut tekemään myös paljon hyviä valintoja! Olen toki onnistunut myös valitsemaan opettavaisia polkuja, mutta se ei haittaa. Jokaisen haasteen kohdalla opin jotain enemmän itsestäni. Tai, keitin tällä viikolla kananmunat pohjaan ja jatkoin tekemällä seuraavaksi perunoille samoin. En tiedä opinko siitä mitään...


Kommentit
Lähetä kommentti